Unelmani on jonain kauniina päivänä osata kirjoittaa asioita niinkuin osaan niitä ilmaista tai löytää kultainen keskitie näiden kahden taidon välillä. Siinä ei tule auttamaan mikään muu kuin harjoitus. Niinkuin sanotaan ''Harjoitus tekee mestarin''
- Santeri

perjantai 29. marraskuuta 2013

Freedom finally you are here

Moikkelis



Aamulla herätys soi kello 06.31 ja noudatan samaa kaavaa niinkuin aina eli vessaan siellä selataan facebook ja instagram läpi jaaaa sitten poistutaan vessasta syömään aamupalaa ja sitten huomataankin, että perkele olen myöhässä. Noh onneks muistan, että koulu alkaakin vasta 09.00 eikä 08.30 niinkuin yleensä(koska koe, joka muuten meni ihan hyvin), joten en turhaan kiirehtiny ja hyppäsin bussiin joka tulee suoraan meidän oven eteen ja vie sieltä käytännössä suoraan seuraavalle pysäkille minne joutuisin muuten kävelemään. Bussissa huomaan, että en ole ainut laiska ihminen vaan huomaan, että samassa bussissa istuu vanha rinnakkaisluokkalainen, joten vaihdoin pari sanaa hänen kanssaa kunnes tiet erkanivat, koska hän matkas metrolle ja itse jäin odottamaan bussia.

Koulupäivä alkoikin sitten siitä, että kouluun tullessani huomasin olevani siellä yksin, joten päätin vielä nopeasti kerrata kokeeseen ja sitten olikin jo aika suunnata kohti koetta ja pelkoa siitä, että koe tulisi olemaan vaikea. Mutta koe osottautui yllättävän helpoksi, mutta en vielä sano mitään arvosanasta, koska sitten jos sanon et nyt tulee joku hyvä numero niin sitten todellisuudessa tuleekin joku sysi paska eikä se mitä oli toivonut. Näin toisen koeviikon jälkeen voi todeta, että ei nämä niin pahoja oo ku on kerrottu(noh toisaalta nämä ovat vasta ekoja koeviikkoja, mut anyways). Itse sain kokeeseen helposti tekstiä ja näin, mutta vieressä istuva luokkalainen tuskaili oman kokeen kanssa ja se ei ollut kivaa katsottavaa. Kavereista puheen olle nyt tässä viikolopun aikana(?) rakas luokkalaiseni muuttaa takaisin omalle koti paikkakunnalle, koska koti-ikävä iski. Voit kuule kaveri olla ihan varma, että sua me ei unohdeta ja ehkä joskus jopa porukalla tullaan sua kattomaan! Mutta sun pitää luvata, että tuut käymään myös Helsingissä(Saara mä tiedän et sä luet tätä). Vaikka sä olitkin meidän luokalla vain todella pienen tovin niin me kaikki tulimme sun kanssa toimeen ja susta tuli meille monelle varmasti hyvä ystävä ja joillekkin ehkä vähän enemmänki kuin pelkkä ystävä. Tästä viel ystävyyteen liittyvä biisi kuunneltavaks.


Tästä alkaa itselläni alkaa taas tylsä, hitaasti rullaava arki, koska koulussa ei ole mitään kiireitä.....voisin jopa melkeen käydä kuvaamassa ja olla enemmän kavereiden kanssa sillä niille ei nyt koeviikon ja sitä edeltäneen viikon takia oikeen ollut aikaa.

Mun piti kylläkin kirjoittaa tänään ihan aiheestakin, mutta taidankin pitää tämän tälläisenä pikaisena tilanpäivityksenä mun tylsästä arjesta. No mutta kiitos kun luit ja Santeri kiittää tältä erää ja jatkan omaa illan viettoani ja niin teidänkin pitäisi. Heihei!

PS. Vihaan koulukirjojen hintoja.....ei mulla muuta.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti