Pohdiskelua

Heipparallaa kaikille


Tänään oli taas vaihteeks yks niistä päivistä, kun mikään ei oikeen kiinnosta, paria asiaa lukuun ottamatta. Ensinäki hämmästyin kun pääsin sitten loppujen lopuksi matikan kurssista läpi ja sitä rataa, mutta sinne oli myös ilmestynyt merkintä, että sain kasin matikan vitos kurssista minkä lähelläkään en ole käynyt joten nyt en tiedä että pitäisikö mun ilmottaa asiasta vai antaa vaan asian olla. Toisaalta näin sanotusti: ilmainen kurssi, mutta toisaalta se on moraalisesti väärin olla kertomatta asiasta. Tän ajatuksen kanssa olen tuskaillut kokonaisen illan, mutta en ole saanut mitään selkoa ajatuksista. Samalla olen luukuttanut yhtä biisiä ihan huolella. Käykääs vilkaisemassa sitä tästä jos kiinnostaa!


Mutta olihan minulla tavallaan aihekkin josta puhua. Jos vain kiinnostaa niin hypätkää kyytiin ja lähetään pienelle opastetulle kierrokselle mun pääkopan sisälle


Monesti olen miettinyt, että usein ihminen on sanonut jotain mutta tarkoittanut aivan toista asiaa. Monesti se on niin, että sitä ei huomaa mutta tietyissä tilanteissa se on aika näkyvää.


Itteeni harmittaa kyllä ihan sikana se että miten ihminen voi tehdä niin. Okei en itekkään ole mikään täydellinen ihminen ja ei ole kukaan meistä, mutta mun oma periaate on aina se, että sen mitä sanon niin myös sitä tarkoitan. Vaikka välillä tulee sanottua asioita mitä ei voi esim tehdä ja sen jälkeen olen aina miettinyt, että välillä mun pitäs olla ihan hiljaa eikä sanoa mitään.


Kuitenkin se fakta ärsyttää mua suuresti, että esim jos tekee jonkun asian väärin tai vasten toisen halua niin siitä saatana kannetaan kaunaa, vaikka sitten hautaan asti. Tuntuu kyllä välillä siltä, että lapioisin vaa itteni päälle paskaa ja rämmin jossain pohjamudassa omien ajatusten ja mielipiteiden ja tekojen takia, mutta sitten taas omalaatuisuus on mun mielestä todella hyvä asia, sillä erotetaan ihmiset toisista. Ja onhan se aina välillä mukavaa löytää ihmisiä jotka ajattelee samalla tavalla kun minä itse, mutta nekin ihmiset ovat hyvin vähissä että tuskin täällä on nyt ketään joka mua ja mun ajtusmaailmaa ymmärtäis täysin, mutta ehkä sekin on ihan hyvä vaan. 


Omasta ajatusmaailmasta ja periaatteista kun nyt pääsin alkuun ni mä voisin avata mun toista periaatetta vähän lisää elikkä siis kavereiden asettaminen itteni edelle. En varmasti oo ainoo kuka ajattelee näin mutta oon oikeesti valmis menee läpi harmaan kiven kavereiden vuoks ja siks mä oon löytäny itteni useesti yleensä tilanteesta missä mä autan kaveria tai kavereita jonkun ongelman kanssa. Mutta se ei oo aina sellaista että pitäisi auttaa tekemään jotain vaan myös sitä, että vaikkapa kuuntelee kaveria ja voihan jukra kun sitä mä oon harrastanu, mutta en valita sillä se on aina mahtava nähä et jos saa jonkun elämän rullaamaan astetta paremmin vaikka jollain neuvolla. Mulle on kyllä monesti sanottu, että mä ajattelen liikaa muiden hyvää oloo enkä yhtään omaani, mutta se ei minua kiinnosta sillä kaverit ja ystävät ovat minulle paljon tärkeempiä ja mä oon oikeesti valmis auttamaan ja kuuntelemaan aina siihen asti kunnes kuolla kupsahdan.

Tämä oli tässä mun osalta. Anteeks et oli taas tälläne sekalainen blogi. Kiitän ja kumarran ja näämme ensi kerralla.